lauantai 28. lokakuuta 2017

Syyhypunkki nimeltään Flagyl

Ei ole kovin ylevä tunne, kun vahvasti epäilee sairastavansa syyhypunkkia ja on perhelomalla kymmenien ja kymmenien muiden perheiden kanssa kylpylässä. Siinä käy moni strategia mielessä aina asian salailusta vauhdikkaaseen kotiinlähtöön asti. Viime viikon olimme tosiaan tuetulla perhelomalla ja heti sen alkuvaiheessa sormieni väleissä alkoi kutina, ja välillä niitä syyhytti niin valtavasti, että raavin niitä kuin järkeni menettänyt.

Kun ryhdyin sitten googlettamaan hakusanoilla ”sormivälien kutina” niin ensimmäiseksi näytölle lävähti sana syyhypunkki. Ei tarvinnut kuin ajatella sanaa, niin johan alkoi kutista joka paikassa. Luin oireita ja olin jo lähes varma, että syyhypunkki on iskenyt. Milloin ja keneltä se olisi tullut, en keksinyt, mutta suht varma olin diagnoosista siitäkin huolimatta, että vaikka kuinka tiirailin sormivälejäni, niin en nähnyt yhtään punkin tekemää käytävää. Melkein jo päätin hakeutua paikalliseen terveyskeskukseen seuraavana aamuna ja kovasti mietin, olinko oikeutettu enää hakemaan ruokaa noutopöydästä.

Mutta onneksi tässä maailmassa on äidit! Mihin me kaikki joutuisimmekaan ilman äitejä?!? Kun viestittelin epätoivoisena äidille, että mulla on varmasti syyhypunkki, niin äiti kysyi ne ratkaisevat sanat: ”Voiko kutina johtua siitä lääkkeestä?” Äiti sydänsiirrokkaana syö lukuisia lääkkeitä ja on törmännyt myös niiden haittavaikutuksiin. Minä olen aina sietänyt lääkkeitä suht hyvin ja siksi ei siinä kaiken muun tohinan keskellä tullut tuo mahdollisuus mielen viereenkään.

Seuraavana päivänä - olisiko se sitten ollut viime viikon keskiviikko - soitin heti aamulla sisätautipoliklinikalle ja esitin asiani sihteerille. Ensin soitti hoitaja takaisin ja sitten myöhemmin vielä lääkäri. Vaikka tuollainen sormivälikutina ei ole mikään Flagylin kaikkein tyypillisin sivuoire, niin lääkekuuri päätettiin keskeyttää. Lääkäri kirjoitti reseptin uudesta antibiootista ja käski hakea sen apteekista, jos oireet taas palaavat/voimistuvat.

No, lääkkeen syönnin lopettaminen vei parissa päivässä mukanaan myös syyhypunkkini, mikä helpotus! Uutta antibioottikuuria en ole vielä hakenut, mutta pitäisi kyllä hakea, sillä aikalailla jatkuvaa vessassa ravaamista taas tämä elämä, plääh. Harmittaa, kun se Flagyl ei toiminut, koska sitä oli suunniteltu tarvittaessa pitkäaikaiseksi lääkkeeksi. Mutta kai niillä lääkäreillä on muitakin vaihtoehtoja takataskussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)