perjantai 13. tammikuuta 2017

Epäonnen päivä kuitenkin

Tästä tuli sitten kuitenkin taikauskoisten perjantai kolmastoista. Tai ei tätä millään voi onnenpäiväksi kutsua. Ei sellainen päivä ole onnenpäivä, joka päättyy nenä-mahaletkun laittoon. Voi kurjuus! Vaihtoehtona se oli kuitenkin helppo hyväksyä, koska ruoka pyrki koko ajan ylös eli oksentelun taas kunnolla ja maha oli turpea kuin valaalla. Selvisin letkun laitosta ja nyt yritän selvitä yöstä letkun kanssa. Ikävältä tuntuu nielussa.

Yön ajan letku saa pumpata tavaraa pois mahalaukustani ja aamulla tilataan röntgenaika. Olisko se sitten magneettikuvaus? Varjoainetta pitää kuulemma ainakin juoda. Kirurgin oletus on, että avanteensulun kohdalla suoli on nyt niin turvoksissa, ettei ruoka ja ilma mene siitä kunnolla läpi. Siksi se pyrkii yläkautta pois. Tuohon turvotukseen auttaa kaiketi vain aika.

Näinkö tässä kävikin?!?

8 kommenttia:

  1. Voi kurjuus. Lämpimiä ajatuksia ja tsemppiä sairasvuoteelle.

    Pi

    VastaaPoista
  2. Cu-lapsen äiti14.1.2017 klo 17.12

    Kylläpä nyt vastustaa. Voimia sinulle, hetki kerrallaan. Olet sitkeä taistelija. Voimia!

    VastaaPoista
  3. Voi itkut kun vastustaa. Toivottavasti pian kääntyisi parempaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maija!
      Mitään muuta en toivo niin hartaasti juuri nyt. :(

      Poista
  4. Voi rakas rakas rakas! Voimia ja hillittömän paljon vikkelää toipumiskykyä sun elimistölle! Olet todistetusti hyväkuntoinen nuori ihminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ❤ Meinaa vaan tässä usko mennä tuohon vikkelään toipumiskykyyn. Sen deadline taisi mennä jo...

      Poista

Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)