keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Lisätietoa leikkauksesta

No niin, eilisiltainen kirurgi oli aamulla kierrolla. Hän on erittäin miellyttävä keski-ikäinen mies eteläisestä naapurimaasta. Hän on käsittääkseni ollut ns. kakkoskirurgina kahdessa aiemmassa suolileikkauksessani, mutta avanteensulkuleikkauksen hän on ilmeisesti hoitanut itse ja siksi hän on ollut se, joka on niin intensiivisesti hoitanut minua täällä ja teki eilisenkin operaation.

Eiliseen operaatioon lähdettiin sillä mielellä, että ensin tähystetään suoli nukutuksessa ja sitten tarvittaessa aukaistaan vatsa. Ilmeisesti heti oli käynyt selväksi, että leikkaus olisi välttämätön, koska skooppi eli tähystysletku ei juuri ollut mennyt sisään johtuen siitä, että peräaukon ja entisen avanteen välinen, vajaa puolimetrinen suolenpätkä oli aivan sykkyrällä. Vanha, pitkä haava avattiin joko kokonaan tai ainakin pitkältä matkalta. Suolet ulos vatsasta ja ei kun niitä oikomaan!;) Hyi!

Suoli oli paitsi sykkyrällä, niin siinä oli lisäksi kiinnikkeitä. En oikein ymmärrä noista kiinnikkeistä, mutta niitä voi saada kaikissa (ainakin vatsanalueen) leikkauksissa, kun kudokset tarttuvat kiinni toisiinsa paikoissa, joissa ne eivät normaalisti ole kiinni toisissaan. Lisäksi peräaukon ja J-pussin liitossauma oli hyvin kireä ja sitä löysytettiin. Toivotaan että nuo korjatut asiat pysyvät nyt korjattuina! Suolta ei ollut tarvinnut katkaista mistään kohtaan. Kirurgi oli vielä lopuksi tähystänyt suolen kaksi kertaa varmistaakseen sen nyt olevan auki.

Avanteensulkusauma oli kuulemma kuin malliesimerkki lajissaan. Viimeviikkoinen leikkaus onnistui siis täydellisesti. Kunpa olisivat vaan aukaisseet vatsaa jo silloin vähän niin että olisivat nähneet sykkyrät! Ehkä pitäisikin ehdottaa, että vastaisuudessa tähystäisivät aina suolen leikkauksen yhteydessä.

Huomiseen asti on nenä-mahaletku (tällä kertaa ohuempi ja siedettävämpi) ja vatsan läpi dreeni. Selässä on epiduraalipiuha. Vasemmassa kädessä on kanyyli ja oikeassa kädessä oli koko yön verenpainemittari. Ja sitten on virtsakatetri. Mahan ympärillä täytyy kuulemma pitää tukiliiviä liikkuessa. Aika vankilassa siis.

Lääkäri sanoi tästä lähtiessään: "Nähdään maanantaina. Silloin toivon näkeväni täällä jo hyväkuntoisen naisen." Suon kyllä hänelle vapaat (tuntui että hän asui täällä viime viikolla), mutta ilmeisesti tiedossa on siis kuitenkin aika monta sairaalapäivää vielä.

6 kommenttia:

  1. Voi Veera, toivon todella että tuosta operaatiosta on nyt pysyvää apua, että pääset toipumaan ja joskus kotiinkin rakkaittesi luo! Kylläpäs melkoinen on tämä sairaalakeikkasi ollut, huh huh! Voimia sinulle ja koko perheelle meiltä kaikilta! Muistetaan teitä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3
      Minä myös toivon, että nyt alkaa tervehtyminen. Nyt siihen pitäisi olla edellytykset. Parin päivän kuluessa nähdään, että lähteehän suoli toimimaan.

      Poista
  2. No voi ei, onpas nyt 'jyrkkiä mäkiä' ylitettävänä toipumisesi matkalla, harmillista! Enpä olekaan aiemmin kuullut tuollaisesta pussin tukketumisesta, huh! Tosi hyvä, että löysyttivät saumaa, mulla se on jäänyt liian kireälle, niin se aiheuttaa omat harminsa & toimenpidetarpeet.

    Toivotaan, että nyt tilanne oikeasti kääntyy kohti parempaa, voimia sinulle.

    Itse olen tuuminut, että voi kun tuohon vatsalle olisi jo heti aikanaan saanut asennettua vetoketjun, niin myöhemmät operaatiot olisi sujuneet helpommin, sen verran monta kertaa on täälläkin vatsa avattu. ;-)

    Pirke

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirke taas!

      Taisin olla vähän epäselkeä tuossa tekstissäni. Eli J-pussi on kunnossa tuota tiukkaa saumaa lukuunottamatta. Samoin avanteen sulkukohta. Siinä välissä olevat noin 30cm oli mennyt sykkyrälle kiinnikkeistä johtuen.

      Siitä sauman kireydestä sanoivat muuten, että sitä voi sitten löysyttää myöhemmin uudestaankin ja se ei ole kai mikään iso toimenpide. Kysypä lääkäriltäsi.

      Tuo vetoketju olisi kyllä hyvä! ;)

      Poista
  3. Moikka, eksyin blogiisi ja kommentoin nyt ensimmäistä kertaa. Onpa sinulla ollut melkoinen taival syövän ja avanteen sun muun kanssa!

    Omaa kokemusta syövästä ei ole mutta vatsaleikkauksia on tehty 4 (isoja sellaisia), ja kiinnikekomplikaatioista oon kans kärsinyt. Kiinnikkeet ovat siis sidekudoksen ja fibriinisäikeiden muodostamaa arpikudosta vatsaontelossa, ja se voi vetää suolia sykkyrälle.

    Nenämahaletkun suhteen empatiat, viimeksi mulla oli moinen keväällä 2015 kiinnikesuolitukoksen takia - onneksi meni ohi ilman leikkausta.

    Jään seuraamaan taatusti blogiasi, sillä pidän kirjoitustyylistäsi todella paljon.

    T. Savolaistunut entinen pk-seutulainen

    VastaaPoista
  4. Moi Anna, kiitos kommentistasi ja omista kokemuksistasi.
    Toivon todella, että noista kiinnikkeistä ei tule jatkuva riesa. Ja toivon, että sinäkin saat pysyä niin niistä kuin leikkauksista kuin nokkaletkustakin erossa. Kaikki niin inhottavia!

    Ps. On hyvä, että meitä entisiä pk-seutulaisia on muuallakin kuin siellä pk-seudulla. ;)

    VastaaPoista

Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)