Hitaalla vaihteella mennään eteenpäin. Vähän jaksan jotain touhuta tai käydä parin sadan metrin mittaisen kävelylenkin ulkona, mutta paljon vietän aikaa lepäillen. Lapset meillä on koulussa ja päiväkodissa sen ajan kun mies on töissä. Kanto- ja nostorajoitus avanneleikkauksen jäljiltä on 1kg 6-8 viikon ajan eli siinä ei paljon etenkään duracell-pupu-kuopusta hoideta. Ja neideistä vanhempikin on sen verran aktiivinen, että heikkokuntoista alkaa aika pian heikottaa.;)
Illat ovat rankkoja. Vähän hirvityksellä ajattelen tulevaa viikonloppua. Kivut lisääntyvät aina iltaa kohden, mikä on selvä seuraus siitä, että lasten ollessa kotona elämä on väistämättä vähän liian aktiivista, vaikka kuinka yritän ottaa lunkisti. Siksi on entistäkin tärkeämpi, että ymmärrän todella levätä silloin, kun lapset ovat hoidossa.
Tänään puoliltapäivin saan agraffit pois mahasta, mikä helpotus! Ovat jo kovasti alkaneet ärsyttää ihoa ja näin ollen aiheuttavat kipua. Avannehoitaja on se, joka poistaa nuo niitit. Hän myös samalla tarkastaa avanteen kunnon ja poistaa siitäkin tikit, mikäli avanne on jo kiinnittynyt ihoon. Tuolla sairaalareissulla jätän myös vaihteeksi virtsanäytteen. Ensimmäinen antibioottikuuri oli turhan laajakirjoinen, joten ei ehkä täydellisesti purrut juuri siihen bakteeriin, joka katetrin jäljiltä otetussa näytteessä jylläsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)