tiistai 20. joulukuuta 2016

Olin onneksi väärässä

Kävin siis tänään kirurgin vastaanotolla. Edelliset toimenpiteet olivat venyneet niin, että aikataulu oli jonkin verran myöhässä. Odotustilassa seurasin surkuhupaista tilannetta: suomalais-englantilainen vanha pariskunta istui odottamassa lääkärinlausuntoa miehen röntgenkuvista. Rouva oli selvästi jo dementoitunut, sillä valehtelematta minuutin välein hän kysyi mieheltään: What are we waiting for? Mies oli niin kultainen, että kerta toisensa jälkeen hän selitti kärsivällisesti vaimolleen, mitä he odottivat. Mieltäni jäi painamaan, kun myöhemmin kuulin, että mies joutui osastolle. Mitenhän kävi tuon vanhan muistisairaan rouvan? Toivottavasti hoitajat osasivat ottaa hänen tilansa huomioon.

No niin, nuo olivat toisten asioita, mutta niihin ei voi olla törmäämättä sairaalamaailmassa. Aamulla minua arvelutti, että voidaanko J-pussia tähystää, kun en ollut saanut minkäänlaisia tyhjennysohjeita. Olin varmuuden vuoksi aika vähäsyömäinen aamulla. Mitään tyhjennystä ei kuitenkaan tarvittu. Lääkäri kertoi ensimmäiseksi, että poistetun peräsuolen patologilausunto oli puhdas. Siinä oli aavistus tulehdusta mutta ei siis syöpää. Kiitos siitä!

Varsinainen toimenpide oli nopea alkuvaikeuksien jälkeen. Sairaalan reikähousut jalassa makasin kyljelläni lavitsalla ja lyhyellä skooppi-putkella kirurgi tähysti J-pussin. Olen äärimmäisen tyytyväinen, että minua ei sitten vähimmässäkään määrin hävetä näytellä takamustani tai etumustani tai mitään muutakaan lääkäreille - toista se oli silloin 20 vuotta sitten. Itsepähän nuo lääkärit ovat ammattinsa valinneet.;) Tähystyksessä suoleen pumpataan hiilidioksidia paremman näkyvyyden saamiseksi. Minun tapauksessani kävi tietysti niin, että koska suolessani on reikä puoli metriä ennen peräaukkoa, niin tuo kaikki ilma päätyi avannepussiini ja pussiin mahtumaton kaasu kivisti vatsaa aivan tolkuttomasti. Onneksi tajusin asian heti, niin toimenpide keskeytettiin ja avannepussi avattiin kaarimaljan päälle. Sitten ei ollut ongelmia. Toimenpide ei tosin sen jälkeenkään ollut kivuton, mutta se oli lyhytkestoinen.

Kirurgi oli tyytyväinen näkemäänsä. J-pussin saumat ovat pitävät ja suoli on hyvin auki. Alustavaksi avanteensulkupäiväksi sovittiin 9.1. Mietimme vielä illalla miehen kanssa, sopiiko tuo päivämäärä perheen kokonaistilanteeseen. Kirurgin kanssa sovimme, että tarvittaessa voin siirtää päivää viikolla eteenpäin. Sulku olisi ollut mahdollista jo välipäivinä. Haluan kuitenkin, että lapsillamme on sellainen joululoma, jossa on mukana äiti. Ja tunnen, etten ole itse vielä valmis uuteen leikkaukseen. Vaikka tuo tuleva leikkaus onkin leikkauksena pieni, niin on siinä kuitenkin oma toipumisensa puhumattakaan siitä, mitä elämä sitten on J-pussin kanssa alussa. Tunnen, että tarvitsen vielä vähän aikaa.

Jäyhä pohjalainen kirurgi osoitti tänään olevansa ammattilainen työssään. Kaikkiin kysymyksiini sain selkeän ja suoran vastauksen. Hän myös itse otti puheeksi lapset ja hänen - aivan oikea - oletuksensa oli, että tämä sairaus ei ole haudannut meidän haaveita useammasta lapsesta. Hänellä oli asiasta hyvin kannustava mielipide, mutta muistutti, että suuret leikkaukset syöpähoitojen lisäksi voivat vaikeuttaa raskaaksi tulemista, ei toki kaikilla. Toivon, että joskus tulevaisuudessa saan kirjoittaa tänne blogiin niitä tuntemuksia, joita J-pussilaisen raskaus ja synnytys tuottavat. :)

Mieli on hyvä ja fyysinen arkijaksaminen lisääntyy päivä päivältä. Jatketaanhan jouluun valmistautumista.

8 kommenttia:

  1. Kiva kuulla hyviä kuulumisia.

    Rauhaisaa joulua!

    Pirke

    VastaaPoista
  2. Hyvää joulua teidän perheelle mukavien uutisten saattelemana! Olkoon joulunpyhät levollisia ja voimaa antavia itse kullekin. Lämpimin terveisin
    Pi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin teille! Todella odotan joulua ja lomaa - sitä että aamulla ei kenelläkään ole kiire.

      Poista
  3. Voi olipa mukavia uutisia kuulla ❤. Nyt vain joulusta nauttimaan. Rauhaisaa joulunaikaa koko teidän perheelle. Ensivuonna sitten uudet kujeet. -A-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, rauhaisaa joulua sinnekin! Ensi vuonna tosiaan uudet kujeet... Mitä ne sitten ovatkin, sitä ei voi tietää. Sen tässä on oppinut, että elämään voi tulla mitä yllätyksiä vain, milloin vain. Mutta jos toivoa saa, niin ensi vuosi voisi olla täynnä ihan perusarkea vain.

      Poista
  4. Kaikkea samaa kun muutkin ja lisäksi vielä, että onneksi tosiaan vasta tammikuussa. Jos olisi jo välipäivinä ollut, niin siinä se olis mielessä kummitellut koko joulun.

    Kyllä oli paljon hyviä juttuja tuolla käynnillä!

    -K-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntui ihan samalta, että joulu olisi mennyt leikkausta odotellessa, jos välipäivinä olisi pitänyt mennä sairaalaan. Ja sinne ei ole kyllä ikävä. Ei haittaa yhtään, että tässä on nyt nämä ruhtinaalliset(!) 2,5 viikkoa kotieloa ennen leikkausta. Aika pian se siis tulee joka tapauksessa!

      Poista

Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)