perjantai 26. elokuuta 2016

"Jo kuusi kynttilöitä...

... on käynyt kukkimaan." Kukkimaan ovat käyneet myös kasvoni, kaulani, olkapääni ja selkäni. Eivät ne nyt ihan vielä kynttilöitä puske, mutta talia kyllä ihan kiitettävästi. Viime kierroksella finnit ilmestyivät sivuvaikutuslistalle oikein rytinällä. Välillä ne kävivät lähes tulkoon poissa, mutta nyt ovat tulossa taas takaisin. Helpottaa tietää, että tämäkin oire kuuluu asiaan, vaikka mielestäni pärjäisin vallan hyvin ilmankin. Syyllinen on ilmeisesti kortisoni.

Neuropatiaoireita on taas enemmän. Sormet eivät kramppaa, kunhan pidän ne lämpiminä, mutta sekä sormia, kämmeniä että jalkapohjia pistelee. Väsyttää ja uuvuttaa. Päiväuniaika on tullut nyt eilen ja tänään suht myöhään. Mahdollisuus olisi kyllä ollut nukkua aiemminkin, mutta uni ei ole tilaustavaraa. Sitten kun olen nukahtanut, niin uni on ollut jotenkin sellaista sairaalloisen syvää.

Ruoka ei maistu. Suussa on kumma maku koko ajan. Pelkästään suolaista voin kuvitella syöväni ja sitäkin huonosti. Vähän tuntui onneksi siltä, että tilanne helpottui aavistuksen iltaa kohden. En tiedä oliko se totta. Toivottavasti tilanne alkaa kuitenkin jo huomenna helpottaa. Saas nähdä, kuinka paljon tältä ajalta jää sellaisia ruoka-artikkeleita, joita en enää koskaan voi syödä.

Kävin tänään pitkästä aikaa juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Käynti oli semmoinen kuormanpurku ja tuli todella tarpeeseen. Ihana kun on mahdollisuus tuollaiseen!

6 kommenttia:

  1. Ihan just mietinkin tota ruokajuttua, että onkohan sulla alkanu kertyä vastenmielisyyksiä. Silloin alussa ei muistaakseni ollut.
    -K-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin yhdet suklaakeksit on jo listalla, vaikka niitä vielä aiemmin kesällä söin ihan urakalla.

      Poista
  2. No kylläpäs sivuvaikutuslistalle mahtuu kaikenlaista. Mitä erikoisempia asioita olet joutunut ottamaan vastaan. Onneksi niitä ei kuiten ole loppuelämäksi sinulle annettu, "lainaan" vain. Tsemppiä oloihisi. ❤ - A-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Näinä ankeina päivinä sitä tarvitaan. Nämä on niitä päiviä, jolloin ei oikein meinaa uskoa, että oireet eivät tosiaan ole jäämässä loppuelämäksi. Neuropatiaoireiden kanssa täytyy kyllä olla oikeasti tarkka, etteivät tule jäädäkseen.

      Poista
  3. Voimia sinulle ja koko perheelle! Muistamme teitä! Olette iltarukousmiistamislistalla aika usein

    VastaaPoista

Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)