Reissurumba takana

Kannatti lähteä reissuun. Yksiselitteisesti. Ei se silti sitä tarkoita, että helppoa olisi ollut koko ajan. Pakkaaminen meni ihan kivasti, vaikka kyllähän se hidasta aina on. Siinä vaiheessa, kun luulee, että "pakkaan vielä nämä viimeiset ja sitten käyn suihkussa", niin lähtöön menee kuitenkin kaikkinensa vielä viisi tuntia. Parempi kun ei ole turhan tiukalla aikataululla liikenteessä. Molempiin suuntiin teimme matkaa osittain tai lähes kokonaan yöaikaan, mikä osoittautui yllättävänkin onnistuneeksi valinnaksi. Perillä tuli muutaman kerran katumus siitä, että oltiin lähdetty, mutta se on varmaan aika tavallinen olotila kelle tahansa pienten lasten vanhemmalle leiriolosuhteissa. Kokonaisuudessaan olimme oikein tyytyväisiä siitä, että olimme uskaltaneet lähteä reissuun. Nyt on kovinkin jo kotiuduttu, ja asuntovaunukin odottaa puhtaana palautusta omistajilleen. Kiitos vaan teille M&J, että saimme vuokrata vaunuanne!

Henkiset fiilikset vaihtelivat reissussa yllättävän paljon. Menomatkalla luin erään kuolleen ihmisen muistokirjoitusta ja sieltä mieleni syövereihin iskostui lause: "menehtyi taisteltuaan seitsemän vuotta syöpää vastaan". Tuota lausetta jouduin - ja joudun varmasti edelleen - työstämään hyvin paljon. Lauantai-iltana iski sitten sellainen vajaan vuorokauden mittainen ahdistus, joka oli yhtä "miksi"-kysymystä täynnä. Tuntui niin epäreilulta tämä sairaus! Mielessä oli valtava ristiriita: Uskon, että Jumala ei tee virheitä, mikä tarkoittaa sitä, että tällä minulle - ja samalla koko meidän perheelle - sallitulla vakavalla koettelemuksella on jokin tarkoitus. Mikä tuo tarkoitus sitten onkin, niin välillä on mahdotonta jaksaa ymmärtää, että miksi se vaatii sen, että minä sairastun syöpään. Suviseurat oli kuitenkin hyvä paikka tuollaiselle ahdistukselle: tapasi ihmisiä, joilta sai myötätuntoa, ja vähän väliä saarnoista tarttui jokin lohduttava sana. Kotona ahdistus olisi voinut olla vielä pahempaa ja pidempikestoista.

Ajoimme kotiin maanantaita vasten yöllä. Maanantai-illaksi saimme vielä erään ystäväperheen kylään heidän suviseuroista paluumatkallaan. Kiitos käynnistänne S&A lapsineen, vierailunne ansiosta Tornion-reissu ikään kuin jatkui vielä kotona.