Aamulla oli ct-kuvaus. Ei onneksi liian aikaisin, niin ehdin sinne hyvin normaalin aamurytmin puitteissa. Edellisellä kerralla olin muistaakseni saanut ohjeeksi olla paikalla 30 min aikaisemmin. Tuolla kerralla opin kuitenkin sen, ettei kukaan kaivannut mua ennen kuin silloin oikealla kellonlyömällä. Nyt olin 10 minuuttia etuajassa ja riitti oikein hyvin.
Ennen kuvausta täytyy olla käymättä pissalla kahteen tuntiin ja viimeisen tunnin aikana täytyy juoda tasaisesti litra vettä. Tämä siksi, että suolistossa olisi nestettä kuvauksen aikana, koska vesi toimii suoliston varjoaineena ja helpottaa kuvien tulkitsemista. Mutta jos ei enää omista paksusuolta ja jos suoli joka tapauksessa näkyy ct-kuvassa huonosti, niin en oikein tiennyt, kuinka tähdellistä oli noudattaa tuota vessa-juonti-ohjetta. Noudatin vähän sinne päin. Pieni ylimääräinen juominen ei kuitenkaan koskaan ole pahasta, etenkään nyt kun kylmänarkana tahtoo juominen jäävän vähiin, vaikka sitä nimenomaan pitäisi suosia sekä puolisuolisuuden että sytostaattien takia.
Sairaalassa sattui olemaan kahdesta kuvauskoneesta toinen poissa käytöstä eli kaiketi rikki. Kaikki kuvaukset hoidettiin yhdellä ja samalla laitteella. Toimi selvästi oikein hyvin noinkin. Kuvauksia edeltäviä valmisteluja teki moni ihminen monessa eri paikassa niin, että kuvauskoneelle saatiin mahdollisimman tehokas käyttö. Minäkin vetäisin metallia sisältävät rintsikkani pois jonkun verhon takana ja siinä samassa "tilassa" sitten laitettiin kanyyli valmiiksi. Heti kun edellinen tuli ulos kuvaushuoneesta, minä menin sisään, ja kun minä menin ulos, oli joku magneettikuvausta odotteleva jo tulossa sinne ja jollekin muulle laitettiin samaan aikaan kanyylia toisen verhon takana. Tuli siinä mieleen, että miksi homma ei aina voisi olla noin tehokasta.
Itse kuvaus oli nopea. Makasin kapealla sängyllä tikkana kädet ylhäällä, omat vaatteet päällä. Yläruumis piti olla metallista paljas, joten farkkujakin piti vähän laskea, jotteivät napit ja vetskari häiritsisi kuvia. Vasemmassa kädessä oli kanyyli. Ensin otettiin koekuvat. Sänky liikkui automaattisesti renkaan sisään ja sieltä pois (tässä kuvauksessa ei voi tulla pahimmalle klaustrofobillekaan paniikkia), sitten hoitaja käski hengittää sisään, pidättää hengitystä ja sitten lopulta antoi luvan taas hengittää. Koekuvien jälkeen oli tauko ja sitten sama tehtiin varjoaineen kanssa. Varjoaine on jodipitoista nestettä ja sitä käytetään, jotta verisuonet näkyvät kuvissa paremmin. Kun varjoaine leviää kanyylin välityksellä kehoon, niin samalla leviää lämmöntunne. Edellisellä kuvauskerralla koin lämmön todella epämiellyttäväksi kaulan seudulla, mutta nyt ei tuntunut niin pahalta. Tämän jutun otsikko viittaa siihen, mitä sitten tapahtuu: kun varjoaineen aiheuttama lämpö leviää alavatsalle, tuntuu siltä kuin pissa tulisi housuun. Juuri luin jostain, että joku kadulla kylmissään eleilevä saattaa kusta housuunsa juuri sen lämmön takia, surullista! Mutta minulle tuon lämmöntunteen tarjosi tämä hyvinvointiyhteiskuntamme. Hoitajat tietävät varoittaa asiasta etukäteen, mikä on erittäin huomaavaista; eipä tarvitse potilaiden turhaan nolostella luullessaan joutuvansa lähteä kotiin märissä housuissa.
Olin kokonaisuudessaan sairaalarakennuksessa puoli tuntia. Eli nopea keikka. Oikeastaan ärsyttävintä tuossa reissussa oli inhottava takatalvi, jota piti uhmata päästäkseen sairaalalle asti. Jos ei olisi ollut kuvausta, olisin varmasti vain nukkunut ja rötköttänyt. Aika väsynyttä edelleen.
Nyt odotellaan tuloksia. Tuskin niitä ennen ensi viikkoa tulee. Toivottavasti ei tule enää takatalveakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)