Sivuoireita

Onhan nuo sytostaatit aikamoisia myrkkyjä. Kun ensimmäisellä lääkärikäynnillä onkologisella lääkäri (joka on muuten kaimani) kertoi sivuvaikutuksista, niin jouduin kysymään, että ylittääkö hyödyt todella haitat; niin rankoilta kaikki sivuvaikutukset tuntuivat. Ne ahdistivat niin paljon, että välillä tuntui siltä, että olisi ollut parempi saada lääkäriltä tieto, että minulla on pari kuukautta elinaikaa eikä mitään hoitoja kannata enää antaa. No, nyt kun olen elänyt jo kaksi kokonaista hoitosykliä ja kolmaskin on jo hienosti aluillaan, olen todella onnellinen, ettei lääkärillä ollut tuota edellä mainittua viestiä tuotavanaan.

Saamistani sytostaateista ei aiheudu syöpäpotilaille tyypillistä sivuoiretta eli hiustenlähtöä. Olin käsitellyt asiaa jo etukäteen niin, ettei hiusten mahdollinen tippuminen tuntunut maailman lopulta, mutta kieltämättä ihan hyvältä tuntuu se, etten joudu peruukki-pipo-tielle. Pahoinvointi on toinen tyypillinen sytostaatteihin liittyvä oire, ja siltä minäkään en totta totisesti ole välttynyt. Nyt onneksi sain kokea, että pahoinvoinninestolääkitys voi osua todella kohdilleen.

Muita oireita, joita suoneen saamaani oksaliplatiini-sytostaatti aiheuttaa, on erityisesti kylmänarkuus. En voi juoda mitään kylmää, en voi koskea mihinkään kylmään (pakastin on avattava rukkaset käsissä) ja ulkona ei juuri voi olla, kun huulien seutu ikäänkuin halvaantuu ja kramppaantuu. Tuota tapahtui tänään myös sisällä. Edellisellä kierroksella vietin aikani sisällä 1,5 viikkoa lukuunottamatta siirtymisiä autolle ja sieltä taas sisälle. Toivon todella että ilmat lämpenisivät ja tulisi kesä!

Eilen sormenikin kramppasivat. Sitä kutsutaan neuropatiaoireeksi, ja on se kaikkein pelottavin sivuoire - jollakin kun ne tulevat jäädäkseen. Hyvästi soittoharrastus siinä tapauksessa...:(

Väsymys ja uupumus ovat myös aika vahvasti läsnä näinä hoitosyklin ensimmäisinä päivinä. Etenkin lasten touhuja ja muuta hälinää jaksaa vain rajoitetusti, sitten on vetäydyttävä jonkun oven taakse rauhaan.

Nyt kahdella viime kerralla se käsivarsi, jossa kanyyli on ollut, on tullut kipeäksi. Erityisesti eilisestä toimenpiteestä tuli. Sain apteekista Tromboson-nimistä rasvaa laskimotulehduksen hoitoon. Kakkoskierroksella käytetty suoni on sen verran kuhmurainen, ettei sitä kuulemma voi enää vähään aikaan käyttää.

Tablettimuotoisesta kapesitabiini-sytostaatista seuraa käsien ja jalkojen kuivuutta. Onneksi kultainen mieheni rasvaa ja hieroo jalkapohjiani säännöllisesti. Itse rasvailen käsiäni. Monet, monet erilaiset rasvat on kokeiltu. Pari viimeistä yötä oon nukkunut puuvillahanskat käsissä. Pitäisi pikaisesti ottaa myös käyttöön suolakylvyt sekä käsille että jaloille.

Edellisen kierroksen toiseksi viimeisenä kapesitabiini-päivänä kitalaki tuli kipeäksi. Se kipu onneksi loppui samana päivänä kuin kuurikin. Toivon todella, etten saa hankalampia suuoireita, jotka nekin ovat tyypillisiä kapesitabiinille.

Haavat myös selvästi parantuvat hitaammin. Täytyy yrittää olla tormuuttamatta!

Kaikkien oireiden kanssa olen kyllä selvinnyt hyvin ainakin vielä toistaiseksi. Niin kauan kuin pää pysyy kasassa niin kropan kanssa selviää. Tietysti haurastuva kroppa voi myös hajottaa pään. Oonhan tässä ehtinyt käymään läpi monenmoisia tunteita. Nyt on kuitenkin kaikki hyvin.