Lyhyeksi jäi se Helsingin-reissu. Ei ehtinyt kovin moni edes visiitille sairaalaan, kun oli vain yksi vierailupäivä. Kiitos teille, jotka kävitte.
Illansuussa puoli kuuden aikoihin pääsin kotiovelle. Turvallinen taksikyyti toi. Limusiini. Kaikkea sitä suhteilla saakin.;) Kotipihalla oli odottamassa vastaanottokomitea. Mukava olla taas rakkaimpien luona. Ihana kun nuorimmainenkin otti takaisin äidin tuosta noin vain. Mutta eihän siitä mihinkään pääse, että tämmöisenä vajaakuntoisena tämä on myös rankkaa. Lapset tarvitsevat äitiä, joka ei kuitenkaan jaksa olla täysipainoisesti heidän kanssaan. Pahoinvointi tuntuu onneksi nyt helpottaneen vihdoin ja viimein.
Mies on kyllä todella kiitettävästi selvinnyt täällä, pessyt vatsatautisten lakanatkin ja pahimmat pöpöpesät, loistohomma. Silti jos osaisin taikoa tänne nyt jonkun kodinhengettären laittamaan paikat vähän parempaan järjestykseen, niin tekisin sen.
Ihana kuulla että olet kotona ja noin hyvissä voimissa, leikkaus onnellisesti takana! Tsemppiä toipumiseen!
VastaaPoistaKiitos! Leikkaus sinänsä oli sen verran pieni, että siitä pitäisi toipua nopeasti. Nuo pahoinvoinnit oli täysin ylimääräinen ja turha lisä.
PoistaHyvä, että olet päässyt turvallisesti kotiin ja sielläkin on ilmeisesti jo parempi tilanne vatsataudin suhteen. Toivottavasti nyt kaikki taudit pysyvät loitolla ja pääsette elämään kesää ja toteuttamaan suunnitelmia, jotka toivottavasti onnistuvat hoitojen lomassa. Oli ihana nähdä ja huomata, että sama sinä siellä pinkin pyjaman sisällä on edelleen <3 (No, toki monta ei-niin-mukavaa kokemusta rikkaampi, mutta tarkoitan, että siellä ihan pohjalla on kuitenkin se ihminen, johon alunperin tutustuin.) Siunattua kesää teille. KH
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, KH! Jep, minustakin olen edelleen se sama minä kaikesta syövästä huolimatta.:)
PoistaSiunattua kesää itsellesikin!