Lupaukset rikottu

Maanantaisen leikkauksen jälkeen päätin, etten enää koskaan käytä opioideja. Eilen päivystävä kirurgi kertoi, että on olemassa tulehduskipulääkkeitä ja opioideja. Jos ensin mainitut eivät auta, on turvauduttava jälkimmäisiin. Näin olen tehnyt. Kipu oli eilen illalla ja tänä aamuna taas todella voimakas ja muutamien helpompien tuntien jälkeen alkoi nyt iltaa kohden taas voimistumaan. Eilen illalla otin kaksi Tramalia, aamulla kaksi ja nyt illan kuluessa olen taas ottanut kaksi. Nämä siis Buranoiden ja Panadolien lisäksi.

Aamupäivällä huomasin, että Tramalin pyörryttävä vaikutus tulee vähän viiveellä. Siksi en huomannut sitä illalla, koska vaikutus tuli todennäköisesti vasta nukkuessani ja ehti poistua ennen kuin heräsin. Mutta päivälläkin selvisin sen pyörryttävän ja pahoinvointisen olon kanssa, en meinannutkaan oksentaa.

Eilinen lääkäri sanoi, että lääkkeiden kanssa on joskus pakko tehdä kompromisseja. Niin kauan kuin pyörrytys on sitä luokkaa kuin tänään, valitsen mieluummin sen kuin kivun, johon luulen välillä kuolevani. Luotan kuitenkin edelleen siihen, että kipu kuuluu asiaan, eikä viesti mistään vakavasta komplikaatiosta.