perjantai 13. toukokuuta 2016

Kirurgilta terveisiä

Pääsin kirurgin vastaanotolle odotettua nopeammin. Positiivista. Huoneessa mukana oli sama hoitaja ja opiskelija, jotka olimme jo tavanneet. Kirurgilla oli onneksi ominaisuutenaan myös sosiaalinen puoli. Se ei ole itsestäänselvyys, minkä tiedän omasta kokemuksestani. Mutta selvästi kirurgi osasi myös ammattinsa, sehän on se tärkein, ja ikänsä puolesta on saattanut tehdä muutaman maksaoperaation aiemminkin. Tosin hän ei välttämättä ole se, joka leikkaa.

Kirurgi näytti ct-kuviani ja maksassa näkyi mitättömän näköinen ja kokoinen läiskä. Kunnioitettavaa, että joku osaa tulkita sen syöpäpesäkkeeksi! Kirurgi ei nähnyt tarpeelliseksi ottaa siitä koepaloja. Tuli selväksi, että se leikataan pois vielä tämän kuun aikana. Päivä tulee tiedoksi postissa ja voi tulla vain parinkin päivän varoajalla. Tuo kyllä vaatii aika paljon ihmiseltä ja hänen lähipiiriltään. Sitä ei vielä tiedetä, onko leikkaus avo- vai tähystysleikkaus. Kirurgi aikoi keskustella asiasta muiden kanssa, ja voi olla, että lopullinen päätös tehdään vasta siinä vaiheessa, kun minä makaan tiedottomana heidän edessään. Sairaalassaoloaika tulee olemaan lyhyt, kirurgi arveli, että vain kolme päivää. Luulen, että täältä kotiutetaan ihmiset pikaisemmin kuin siellä meillä päin.

Kirurgi oli kovin positiivinen leikkaukseni suhteen. Syöpäpesäke on pieni ja pinnassa ja sen poistaminen on helppoa. Hän kertoi myös, että tapaukseni on tyypillinen leviämisen suhteen. Homma menee jotenkin niin (anteeksi taas lääketieteelliset epätarkkuudet), että suolistosta menee porttilaskimo maksaan. Sitä kautta sinne kulkeutuu kaiken näköisiä epäpuhtauksia ja samaa reittiä käyttävät myös syöpäsolut. Sen takia ensimmäiset etäpesäkkeet suolistosyövissä tulevat juuri maksaan. Maksasta porttilaskimo kulkee keuhkoihin, eli seuraava etäpesäke olisi odotettavissa sinne. Kirurgi ei pitänyt todennäköisenä, että minun kohdallani kävisi näin, koska varsinainen syöpäpesäke on jo kokonaan poissa. 

Olin kovasti huolissani siitä, että mihin leikkaushaava tulee. Pelkäsin, että se tulee sellaiseen paikkaan, että avannepussin kiinnitys vaikeutuu. Mutta ei: haava tulee sen yläpuolelle. Maksa onkin yllättävän korkealla, kylkikaaren alla. Ei siis lisäongelmia avanteen kanssa, hienoa. Van (kainuulaisittain!) kyllä mulla tulee olemaan vielä kaunis maha kaikkine leikkausarpineen!

Äsken saimme ruokaa. Heti tänne osastolle tultuamme joku henkilökunnasta lupasi myös pitkämatkalaisen saattajalle ruokaa. Tuosta lupauksesta pidimme kiinni loppuun asti ja nyt olemme ravitut.

Tällä hetkellä odottelemme potilaskuljettajaa viemään meitä anestesialääkärin vastaanotolle. Huvittava tämä sairaalamaailma! :)

2 kommenttia:

  1. Täällä odotetaan jo malttamattomana tarinan lisäosia, vaikka ymmärrän mainiosti, että et ehdi niitä kirjoittaa. Enemmän ihmettelen, että nuo ehdit!:)
    Ehkä johtuen kirjoitustesi positiivisesta sävystä, reissu/uutiset kuulostaa
    onnistuneelta. Toivottavasti loppupäivä on sujunut yhtä hyvissä merkeissä.
    -K-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä ehti hyvin odotteluväleissä blogata. Minä kirjottelin ja mies luki Willeriä.;)
      Lisäosien kirjoitteluun ei sitten heti ollutkaan saumaa.

      Poista

Ilahdun todella, jos jätät pienenkin viestin. :)